57. luku, jossa tutkitaan, mitä on tullut tehtyä

Näin juhannuksen kunniaksi onkin hyvä esitellä vuoden alkupuoliskon juttuja bloggaustaukoni ajalta!

Heti vuoden alussa bongasin Lankahelvetti-blogista ohjeen varrellisiin huopatossuihin. Äiti oli ehtinyt jo ilmoittaa kadehtivansa isän uusia huopatossuja, joten tilanne piti tietenkin korjata. Punaista Huopasta oli paljon, joten sitä. Sopiva sävy (eli siis sama ;)) kaveriksi löytyi Nallevarastostani. En jaksanut lähteä neulomaan tavallista resoria käsin, vaan tekaisin sen nopeasti neulekoneella. Muuten tein ohjeen mukaan. Huovutettuani venytin tossut äidin kävelykenkien päälle kuivumaan (vinkki: jos aiot kuivattaa tällaiset resorireunaiset huopatossut kenkien päällä, kenkien varsi ei saa olla pitkä, sillä silloin se venyttää resorin). Minä ja äiti olemme oikein tyytyväisiä lopputulokseen.

Malli: Varrelliset huopatossut aikuiselle by Henna J. / Lankahelvetti, Ravelry
Lanka: Novita Huopanen, 106 g
           Novita Nalle 34 g
Puikot: 6 mm

Hyvämuistisimmat lukijani saattavat muistaa ennen ex tempore -bloggaustaukoa neulomani 1898 -pipot. Ei kahta ilman kolmatta joten oman ja isän pipon lisäksi tein vielä samalla mallilla pannan äidille. Ei, lanka ei loppunut kesken, vaan näin se oli tarkoitettukin, äitini kun ei ole yhtään pipoihmisiä. Yhdistin reunat virkkaamalla.

Malli: 1898 Hat by Kristine Byrnes, Ravelry
Lanka: Natura Laurin villalanka, 48 g
Puikot: 4,5 mm kantikkaat

Lisäksi jossain välissä neuloskelin hätätilamyssyn vauvalle. Hätätila siksi, että tarvitsin nopeasti helpon neuleen, kun menin koulutuksen teoriatunneille. Vaaleanpunaista Wool Sävyä oli eksynyt talouteen joskus, joten paremman puutteessa nappasin sen ja puikot mukaan.

Malli: Vauvan kypärämyssy by Minna Metsänen, Ravelry

Lanka: Novita Wool Sävy, 33 g

Puikot: 3,5 mm kantikkaat

Pitkästä aikaa harrastin korttiaskarteluakin, kun oli äitienpäivä. Tällaisen kortin tein äidilleni. Leikkasin perhoskuvio-lävistäjällä värikkäästä kukka-mainoksesta perhosia, väritin niiden vartalot mustalla tussilla ja taivutin niiden siipiä ylöspäin. Liimasin perhoset paperille vartalon kohdasta. 

Tämä kortti meni mummulle:

Korttien kera toivotankin hyvää juhannusta!

36. luku, jossa odotus palkitaan

Ei, huolimatta otsikosta postaus ei käsittele Veli Sikiötä.

Olen saanut jälleen valmiiksi yhden WIPin! Viime keväänä minun oli tarkoitus neuloa lahjaksi yksinkertainen huivi. Kiirekin oli, joten turvauduin koneneulontaan ja tein mustasta Pallaksesta Kariuksen. Mustaa en käytä juuri koskaan, mutta nyt ei ollut tietoa saajan värimieltymyksistä, joten päädyin siihen. Kävi myös tuuri, sillä lanka sattui olemaan pehmeää ja sileää sorttia, Pallaksen eri erien välillä on nimittäin eroja karheudessa.

Olin juuri silloin hetki sitten ostanut Edie Eckmanin kirjan Around the Corner: Crochet Borders ja sormeni syyhysivät päästä kokeilemaan jotain kirjan ihanista reunuksista. (Aiemmin olen maininnut kirjan täällä ja se ilmestyy keväällä nimellä Virkkaa ja viimeistele -150 koristereunusta ja -kulmaa.) Reunukseen tarvitsin jotain muuta väriä ja päädyin harmaaseen. Tietenkään lankavarastossani ei ollut tietoakaan sopivasta harmaasta, joten ostin 50 g kerän Kauhavan Kangasaitan  Lykke-lankaa. Sain virkattua ensimmäisen, toisen ja yläreunan verran kolmannesta kerroksesta, kun lanka loppui. Siinä vaiheessa loppui jo aikakin, joten luovutin ja huivi UFOutui. 

Muutin sitten tänne peräkylään, ja en löytänyt Lykkeä mistään. Ja joo, Kauhavan Kangasaitalla on verkkokauppa ja sinne olisi täältä vain about 100 km, mutta sinne päin ei ole ollut kulkua noin muuten ja ottaen huomioon, että minulla on muutenkin aika lailla lankoja, niin olen pyrkinyt välttämään sen kaltaisia houkutuksia. Satuin kuitenkin tykkäämään Kauhavan Kangasaitasta Facebookissa, ja heillä oli ystävänpäiväntarjouksena verkkokauppaostokset ilman lähetyskuluja (9 €)! Nyt en enää kyennyt vastustamaan houkutusta, tein tilauksen ja sain Lykkeä. Värierä oli tietenkin eri, mutta onnekkaasti silmäni eivät näe mitään eroa.

Lankaa saatuani huivi valmistui yhdessä illassa. Kulmissa tein reunuksesta omia sovelluksiani. Reunuskirjassa reunusten ohjeet on annettu myös 90 asteen kulmiin, mutta tietenkään huivini kulmat eivät olleet lähelläkään suoria.  

Malli: Karius by Strikkelise ja Border #101 by Edie Eckman

Langat: teetee Pallas 175  g ja Kauhavan Kangasaitta Lykke 67 g
Koukku: 4 mm
Ohutlankakoneen kireys: luultavasti suurin mahdollinen
Koko: 200 cm x 39 cm

Ja tietenkin sen arvaa, etten ostanut ainoastaan yhtä kerää Lykkeä, vaan ostin sitä harmaana, luonnonvalkoisena ja valkoisena, 2 kerää kutakin kesän värjäilyjä ajatellen, kuten myös Karstavillalankaa kasvivärjäykseen. Lisäksi 3,5 mm kulmikkaat puikot ja kassinkahvat. Ja ihan muuten vain Renew Wool -villalankaa, 2 kerää viininpunaista, 1 sinistä ja 1 harmaa. Langassa on 65 % tavallista villaa ja 35 % kierrätettyä villaa, ja lähempää katsoessa huomaakin muuten yksivärisessä langassa poikkeavan värisiä kuituja. Harmaa on hassu väri, sillä luonnossa se vihertää hiukkasen, mutta Kangasaitan nettisivuilla ja omassa kamerassa väri on ihan tavallinen harmaa.

29. luku, jossa paljastellaan

Vuoden vaihtuessa lienee hyvä palata normaalien lukujen pariin ja paljastella joululahjat. Eihän ensi vuonna enää vanhoja sovi muistella!

Artesaaniksi opiskellessani luokkakaverini aloitti bisneksen sulatuslasisista koruista. Ihastelin aina hänen korvakorujaan, ja harmittelin, kun itselläni ei ollut reikiä. Elokuussa otin lopulta reiät korviini, ja joululahjaksi itselleni ja äidilleni päätin tilata korvikset. Tumman pinkit ovat minun ja joulunpunaiset äidin. Kumpikin tykkää kovasti! Yrityksen sivut Facebookissa: Peepeen korut.

Isälleni neuloin koneella kaulahuivin. Tämä on ihan perus- 1x1 -resorihuivi, mutta tässä tarkempia tietoja, jos joku aikoo joskus käyttää samaa lankaa:

Lanka: Viking Vilma, (75 % villa, 25 % polyamidi, puikkosuositus n. 3 mm), harmaa ja aroniamarjoilla kasvivärjätty violetihtava
Kone: Brother KH-970 (eli se boksikone)
Silmukat: 73 s
Kireys: 7/7 (tällä tiheydellä huivista tuli mukavan rento, mutta tiivis)
Raidat: 70 krs / 22 cm / raita, yhteensä 3 raitaa/väri
Langanmenekki: 170 g
Päättely: käsin neulomalla
Mitat: 131 cm x 16 cm

Jos ylläoleva teksti kuulostaa tutulta, niin olet varmaankin nähnyt sen vastaperustetussa Facebookin Koneneulontakerho -ryhmässä. Sinne kaikki liittykää!

Itse sain joululahjaksi mm. lahjakortin paikalliseen askartelu-kauppaan. Kauppa lopettelee toimintaansa, joten -50 % -alennuksen ansiosta kortilla sai tuplasti tavaraa! Ostin mm. Fiskarsin Mini Shape Boss -kohokuviointilaitteen, maskiainetta akvarelleihin, ihastuttavaa nostalgiajoulunauhaa (olen tehnyt siitä joulukortteja jo kahtena jouluna), pari kuviolävistintä, erilaisia papereita ja tarroja. 

Olen ehtinyt myös neuloa joulukuussa, mutta siitä (ja langoista) lisää tulevissa luvuissa. Mci:n blogi toivottaa oikein hyvää uutta vuotta!

4. luku, jossa esittelen tuck-jakun

Tällä hetkellä minulla on koulussa neulekoneella työn alla punainen jakku äidille. Jakku on muuten sileää neuletta, mutta hihansuut, helma ja napituskaitale ovat kertosilmukkaneulosta (tuck stitch). Jakku kertosilmukoineen on kokonaan omasta päästä.


Vaikka kertosilmukkakuvio onkin yksinkertainen, tein yli 10 mallitilkkua, joilla hain mieleistäni neulosta. Joka kerta, kun olin saanut yhden  neulosmallitilkun tehtyä, keksin kaksi tapaa lisää, joilla ko. neulosta voi parantaa. Näistä kahdesta tavasta yksi toimi neuloksena, jonka jälkeen keksin jälleen kaksi neulosta lisää, joita piti kokeilla. Minusta alkoi jo tuntua keksineeni ikiliikkujan. Onneksi elektronikoneella ohjelmointi sujuu nopeasti naputellen.

Lanka on Sandnes Mini Duett, 55 % puuvilla ja 45 % merinovilla, ja mielestäni sen kanssa on ollut mukava työskennellä. Olen tähän asti tehnyt vain villasta (tai villa-polyamidi -sekoitteista), joten päätin laajentaa lankakokemusrepertuaariani tällaisella pehmeällä laskulla. Lanka ja siitä tehty neule ei säikyttele viatonta neulekisälliopiskelijaa venymällä koneessa puolta pitemmäksi kuin olisi tarve ja asettuu helposti mittoihinsa, kun kappaleen kastelee.

(Viittaan tässä tapaukseen, kun tein ensimmäistä neulepaitaani koneella teetee Pallaksesta. Hiha oli kokonaan pitsiä, ja otettuani sen koneesta ja testattuani käsivarteeni se riitti pituudeltaan hyvin peittämään keskisormeni. Se oli kuitenkin kaavoitettu ranteeseen ulottuvaksi. Ehdin jo säikähtää, mutta onneksi kasteltuani hihan ja aseteltuani sen mittoihinsa siitä tuli juuri niin pitkä kuin pitikin.)

Tehtyäni nyt hihat, takakappaleen ja toisen etukappaleen muutama solmu on tullut vastaan, mutta onneksi useimmat ovat olleet sellaisia, ettei lanka ole ollut poikki. Yksi luokkakavereistani teki harmaasta Mini Duettista paidan ja hänelle sattui jokin maanantaierä, sillä kerät olivat täynnä solmuja.

Langan väri on tummanpunainen (4219). Sen ihka ensimmäisen koneneulontapaidan Pallaksesta tein myös punaisesta, joka oli lähes sama sävy. Vaikka punainen onkin ehdottomasti lempivärini, minusta tuntuu, että ainakin tätä sävyä taidan välttää tulevaisuudessa. Ei makeaa mahan täydeltä.

Huomatkaa, miten tuck saa neuleen alareunan aaltoilemaan! Lopuksi aion huolitella reunat virkkaamalla.