torstai 16. elokuuta 2012

20. luku, jossa kihisen innosta

Uusin teetee verkkolehti 2/2012 ilmestyi eilen! Siinä on suunnittelemani XOXO-neuletakki ja pipo sivulla 17! Tein sen koulutyönä keväällä, ja nyt se lopulta on julkaistu! Teetee verkkolehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa, ja sen voi tilata ilmaiseksi (ilmeisesti aiemmin ilmestyneet numerot ovat nyt ilmaantuneet nettiin kaikkien katsottavaksi).

Lankana merinovillainen teetee taiga, neulos on tiheämpää ja napakampaa kuin mitä langan ohjetiheys on. Takin katseenvangitsijana on hieman keskilinjasta sivussa oleva napituskaitale, jossa on XOXO -palmikkokuvio. Kauluksessa on napit, ja sitä voi pitää poolona kuten kuvassa, tai avata napit, jolloin kaulus leviää kauniisti olkapäille. Suunnittelin tämän naiselle, mutta malli on niin unisex, että ohjeesta löytyy napitus molemmille.


Pipossa neulotaan ensin resori- ja sileäneuleinen osa. Sitten neulotaan erikseen XO-kaitale, ja lopuksi nämä kappaleet ommellaan yhteen.

XOXO -neuletakki Ravelryssä

XOXO -pipo Ravelryssä

PS. Lehden sivulla 7 on juttua Anun ja Lauran lankakaupasta sekä sivulta 13 löytyy Anun suunnittelema huivi, joka on kerrassaan ihana (olen nähnyt sen myös luonnossa). Toivottavasti ehdin joskus toteuttaa sen käyttäen kasvivärjättyjä lankojani :)

tiistai 14. elokuuta 2012

19. luku, jossa värjään vieraideni kanssa


...jatkoa viime numerosta 17.

Selvittyämme Kauhajoen mykistävistä shoppailumahdollisuuksista ajoimme takaisin kotipaikkakunnalleni, jossa kävimme vielä kirpparilla (Anu löysi antiikkivyyhdinpuut!) ja kangaskaupassa (sama hlö osti kankaita). Sitten olikin jo korkea aika aloittaa värjäys, ainakin kun kasvivärjäyksellä olin tytöt houkutellut tänne ;) Olin jo ennen vieraiden tuloa keittänyt liemen valmiiksi 1138 g pietaryrtin lehdistä.


Ammoisina aikoina, kun olin juuri innostunut kasvivärjäyksestä (opiston kurssin ansiosta), värjäsin syyslomalla kasveilla mummulassa, ja kokeilin pietaryrtin lehtiä. Ylläripylläri vesi olikin rautapitoista, joten se muutti kaikki sävyt tylsiksi. Silloin sain pietaryrtin lehdistä keltaruskeaa.

Minä värjäsin liemessä 50 g teetee Pallasta ja Laura värjäsi 50 g Sandnes Lanettia. Alunaa 15 %. Langoista tuli kauniin kullankeltaisia, ei yhtä voimakkaan keltaisia kuin pelkillä kukilla värjätessä. Lauran Lanett oli valkaistua valkoista ja minun Pallakseni luonnonvalkoista, ja meidän kaikkien mielestä tällä kertaa valkaistu lanka näytti paremmalta :)

Keitimme vielä liemen yön yli liotetuista kokenilleista ja jätimme sen jäähtymään illallisen kokkauksen ajaksi. Illalliseksi teimme kookoskanaa ja jälkiruoaksi nautimme vesimelonia ja juustoa :P Hengähdettyämme hetken jatkoimme värjäystä. Tällä kertaa liemeen meni Anulta kaksi kerää teetee Alpakkaa ja Lauralta kerä Lanettia. En ollut aikaisemmin värjännyt alpakkaa kasviväreillä, joten minua vähän arvelutti värin tarttuminen. Alpakka ei värjäydy yhtä voimakkaasti kuin villa. Sävyksi valitsimme kylmän punaisen, joten alunan (15 %) lisäksi  käytimme viinikiveä (5 %).

Näistäkin langoista tuli oikein mieleisiä! Alpakasta tuli selvästi vaaleampaa, mutta vaikutti siltä, että se väri, mikä siihen tarttui, ainakin pysyi, sillä alpakkalangat tarvitsivat vain viitisen huuhtelukertaa. Kokenilli on väri, jota saa huuhdella iäisyyksiin, ja silti siitä irtoaa aina hieman väriä huuhtelussa. (Sitä ei myöskään suositella valkoisen viereen neuleessa/kudonnaisissa.) Villaista Lanettia sen sijaan sai huuhdella moooonta (sekosin laskuissa) kertaa. Kuvassa vasemmalla alpakkavyyhdit, joista toinen oli liemessä yön yli. Oikealla Lanettit.

Viimeisen päivän kunniaksi menimme syömään uniikkiin kasvihuoneravintola Lind´s Kökiin. Sapuska oli taivaallista (vaikka Anun ilmeestä sitä ei välttämättä arvaisikaan) ja jälkiruoaksi tarjoiltu kurkkupannacotta myöskin herkullista!




Lind´s Kök sijaitsee siis Närpiössä ja se on rakennettu entiseen kasvihuoneeseen. Kesäisin siellä tarjoillaan lounasta, mutta talvisin se toimii ainoastaan tilausravintolana. Myöhemmin kesällä kävin toisenkin kerran siellä, ja molemmilla kerroilla asiakkaista ei ollut puutetta. Kuten kuvasta näkyy, ravintolassa on yli sata erilaista kasvia. Erittäin mainio tutustumiskohde!