lauantai 10. marraskuuta 2012

26. luku, jossa esitellään mielenkiintoisia harmaita sukkia

Nyt kun lopultakin esittelen valmistuneita neuleita, niin tässä teille parit harmaat sukat! Hilpeä harmaa!

Ensimmäiset sukat tein koneella itselleni ollessani vielä koulussa. Ne ovat ihan perussukat, kantapää on tehty lyhennetyillä kerroksilla, kuten yleensä koneella neulottaessa. Olen kuitenkin erittäin  tyytyväinen kantapäähän, sillä jaksoin tehdä kantapäästä mallitilkun ennen varsinaista sukkaa. Lyhennettyjen kerrosten kantapään jujuhan teoriassa on se, että koko silmukkaluku jaetaan kahtia, ja tämä luku jaetaan vielä kolmella. Näin kantapäähän tulee silmukoita tasamäärä kumpaankin reunaan ja keskelle. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä (= ainakin omassa jalassa) tuo ei toimi, vaan silmukoiden määrää on rukattava suuntaan tai toiseen. Kokeilin siis ensin mallitilkulla, jossa kantapään silmukoita oli tasamäärä. Ei tuntunut hyvältä, joten muutin silmukkamäärää (tunnustetaan, minulla ei ole sukkien lappusia juuri nyt käsillä, voin tarkistaa myöhemmin). Hieno asiallinen selitys. Bravoo.


Lanka on Schoeller+stahlin Fortissima Alpakaa (rav), johon ihastuin sen lupaavan lämpimän koostumuksen (50 % merinoa, 25 % alpakkaa ja 25 % polyamidia) ja unelmanpehmeyden takia. Värikartta ei ollut huimaava, ja ajattelinkin, että olisin värjännyt langan  happoväreillä, mutta kuten näkyy, se on jäänyt. Lanka (ainakin tämä harmaa, ei ole täysin tasaista väriltään, vaan siinä voi olla välillä kymmenenkin silmukan pituisia vaaleampia tai tummempia kohtia.

Omista sukistani tuli melko tiukat, jos ne olisivat olleet vähän tiukemmat, niin niistä olisi tullut jo liian tiukat. Tein toisetkin sukat, joihin lisäsin muutaman silmukan. En ollut varma, mihin lanka riittäisi, joten tein aloituksen jämälangalla, neuloin muutaman kerroksen ja  tein kantapään, terän ja kärjen. Äidin syntymäpäivän lähestyessä kaivoin sukat esiin, purin jämälanka-aloituksen, neuloin noin 10 kerrosta 1x1-resoria (2,5 mm kantikkaat sukkapuikot), ja aloitin sitten pitsisen joustinneuleen puikoilla 3,5 mm. Puikot olisivat voineet olla ohuemmatkin, mutta muut olivat kiinni muissa töissä/hukassa. Lopuksi vielä 10 kerrosta resoria ja Jeny's surprisingly stretchy bind off. Lanka oli varsin riittoisaa, sillä omiin sukkiini meni 57 g ja äidin sukkiin 67 g.




Pitsinen joustinneule on nimeltään Italian Chain Rib, ja bongasin sen mallineulekirjasta The Stitch Collection, jonka ostin viime vuonna Tampereen käsityömessuilta. Tai pitäisikö sitä kutsua kirjasarjaksi, sillä itse kirja on pahvinen kotelo, jonka sisällä on 5 pientä kirjasta, aiheinaan oikein-nurinkuviot, joustimet, pitsit, palmikot ja erikoisuudet. Vähän jään kaipaamaan vielä kirjoneuleosuutta, vaikka en niitä harrastakaan. Pienet kirjaset ovat oikein käteviä mukaan otettavaksi. Kirjassa on ainoastaan sanalliset ohjeet, ja varsinkin pitsineuleisiin olisin kaivannut kuvitettuja kaavioita, etenkin, kun yksinkertaisimpien kuvioiden alapuolella olisi ollut vielä hyvin tilaakin.
Tein googlehaun Italian Chain Ribillä, ja tässä muutama tulos.
Tavalliset sukkani Ravelryssä
Italian Chain Rib -sukkani Ravelryssä




2 kommenttia:

  1. Wau - koneella tehdyt sukat!! Mä en saanut kovista yrityksistäni huolimatta yhtään ainutta paria sukkia koneella aikaiseksi. Pelkkiä reikiä vain....
    Eilen sentään sain tehtyä Lauran hyvällä ohjeella lapasia - joskin ohje olikin niin hyvä, että meinasin tehdä saman käden lapasia vaan....
    Terkkuja Pohjanmaalle!

    VastaaPoista
  2. :) Yritä vain sinnikkäästi sukkaa, ja harkitse ja mieti aina ennen kuin liikutat kelkkaa yhtään mihinkään ;) Mullakin on suunnitelmissani tehdä Lauran ohjeella lapaspari.

    Aiotko vierailla Kaskisissa koska? Haluaisin kipeästi tekosyyn käydä Tapion kaupassa ;)

    VastaaPoista