15. luku, jossa koukutaan

 Hei vaan taas (tai siis vihdoinkin) kaikki! Pohjanmaalla tuulee aina, siispä kesäkin menee eteenpäin tuulen nopeudella. Viime viikolla loppui kesätyöni vanhusten hauskuuttajana ja tällä viikolla alkoi kesätyö taidenäyttelynvalvojana! Se on varsinainen neulojan ja KYHäilijän unelmatyö, sillä tehtäviä ja kävijöitä on niin harvakseltaan, että ehtii mainiosti neuloa!

Aivan, sain kuin sainkin kaikki 23 KYHiä aloitettua! Tipalle meni, mutta juhannuspäivänä otin muutaman kerän Sisua ja aloitin mallitilkut kolmesta koukkuamismallista. Miksi minä en elvyttänyt suhdettani koukkuamisen jaloon taitoon enemmänkin (ainoastaan KYH nro 1 on näiden lisäksi koukuttu)? Vuosi sitten ollessani viimeistä jaksoa artesaanikoulutuksessa osallistuin lankatekniikkakurssille. Suurinta osaa tekniikoista olin jo aikaisemmin kokeillut, mutta voi pojat, että kurssilla sai aivan uutta perspektiiviä ns. tuttuihin tekniikoihin. Ainakin sen, että koskaan ei voi olla oppinut kaikkea jostain tekniikasta.

Koukkuamistakin olin jo aikaisemmin kokeillut, mutta tekniikka ei ollut erityisemmin sykähdyttänyt. Mutta nyt saimme kunnon ohjemonisteet sekä opetusta kädestä pitäen. Koin suuren ahaa-elämyksen, kun huomasin, miten monta erilaista pintaa koukkuamisella voi saada aikaan! Ja lisää variaatioita saa, kun vaihtaa langan väriä jommassa kummassa reunassa. Nyt jos yrität googlettaa suomeksi koukkuaminen, niin löydät todennäköisesti vain ohjeet perusmallin koukkuamiseen, mikä on mielestäni suuri vääryys, sama kuin neulomisesta löytäisi ohjeet vain ainaoikean neulomiseen. Laita Googleen tai Youtubeen hakusanaksi "Tunisian crochet", niin löydät monta erilaista mallia. 

Vähän vanhakantaisemmat voivat vierailla kirjastossa ja yrittää etsiä Anne Salovaaran kirjaa Koukkuaminen. Tuota vuonna 1998 julkaistua kirjaa ei enää saa mistään, mutta hyvällä tuurilla sen voi vielä tavoittaa kirjaston uumenista. Kirja on vähän mitäänsanomattoman näköinen läpyskä, siinä ei ole edes värikuvia, mutta sisältö on täyttä asiaa, siinä on nimittäin ainakin 50 erilaista mallia. 

*Pst, jos jollakin on tuo kirja tarpeettomana, niin minä voisin ostaa sen!*  

Ai, oliko nyt tarkoitus esitellä nuo mallitkin? Mutta minähän olen kirjoittanut jo näin paljon, enhän minä nyt enää jaksa. No jaa, hyvä on sitten. Turkoosi vino tilkku on Tunisian Bamboo Stitch, josta kiinnostuin nimen perusteella Youtubessa surffatessani. Neulottu bambumalli ei ollut minulle ennestään tuttu, mutta kyseessä on joka tapauksessa sen koukuttu versio. Ensimmäisessä valkoisessa raidassa väri on vaihdettu oikeassa reunassa, toisessa raidassa vasemmassa.

Pinkki tilkku on Tunisian Purl Stitch, eli koukuttu nurja silmukka. Raidoissa sama juttu kuin turkoosissa tilkussa. En hirveästi pitänyt tästä, silmukan venksautuksen kanssa piti olla tarkkana, muutenkaan nurja ei ole suosikkini ja tästä oli vaikea saada tasakireyksistä.

Violetin tilkun nimeä en tiedä, mutta se on Salovaaran kirjan malli nro 7. Siinä "silmukat poimitaan pystysuoran silmukkajonon vasemman reunan ja vaakasuoran silmukkajonon silmukan yläreunan alitse". Tilkku tehdään siis lähes samoin kuin perusmalli, mutta perusmallin pystysuoran langan lisäksi koukku pistetään myös vaakasuoran silmukan yläreunan alitse. Tilkku näyttääkin melkein perusmallilta, vain raidoissa ero näkyy edes jotenkin.


Nämä olivat Kyhit 21-23 ja punaoranssikirjava on Kyh nro 1, koukuttu laukku, joka ei ole vielä valmis, mutta koukuttu osa on valmis (= lanka loppui). Lankana  puuvillanauhalanka Sol Dégradé, jonka ostin toukokuussa Lahdesta Lankakauppa Heinistä. Ko. kauppa on lopettanut, mutta ei hätää, sillä tilalle kaksi neulekisälliystävääni perusti uuden lankakaupan nimeltä Pitsi & Palmikko! Kaikki sinne, hop hop! 

PS. Ilahduin kovasti, kun  näin blogini 1000 kävijän rajan ylittyneen! Sen kunniaksi kuuluisi kaiketi järjestää jokin kilpailu/arvonta, mutta mietin sitä vielä, keksin ainoastaan hienon kilpailun 1-vuotispäivän kunniaksi, ja sinne on vielä matkaa.