60. luku, jossa osallistun kehruuhaasteeseen

Olen vähän laiminlyönyt kehtuuharjoitteluani, joten olin innoissani, kun kuulin Merinellen kehräyshaasteesta. Vuosi näyttää, pysynkö mukana vai putoanko kyydistä kuten useimmista yhteisneulonnoistani yms. Tammikuu ei näyttänyt lupaavalta, sillä sen tehtävää en ehtinyt tehdä, koska tammikuu meni näin: "Mikä tammikuu? Ai nyt vai, eikös juuri ollut joulu, oho, nyt onkin tammikuun viimeinen viikko, jaa, hei hei tammikuu." 

Mutta onneksi helmikuussa tuli mummulavierailu ja pääsin jälleen tapaamaan mummulan rukin! Haasteen kahdesta vaihtoehdosta valitsin raitalangan, koska minulla ei ole kuin kirpparilta pelastetut (joita en ole vielä koskaan kokeillut) karstat karstamyllystä puhumattakaan. Tässä raitavaihtoehdossa piti siis tehdä kaksi-tai useampisäikeistä raitalankaa, mutta ei ketjukerraten, kuten ensimmäisenä tekisi mieli tehdä. Sen sijaan piti kehrätä kaksi samanlaista erillistä säiettä, joissa on vuorotellen kumpaakin väriä, ja kerrata ne yhteen.  

Kauan sitten kokeilua varten ostamistani kuiduista valitsin valkoisen ja harmaaruskeakirjavan BFL:n. Otin kumpaakin laatua vain 60 g, jotta hommaan ei menisi ikä ja terveys. Kuvittelin osaavani jo kehrätä tasaista, mutta tämä projekti otti minulta luulot pois. Tarkemmin asiaa pohdittuani havaitsinkin, että viimeksi saamani kaunis, tasainen lanka oli käyttämäni hahtuvan ansiota. Nyt en jaksanut jakaa BFLlettejä tarpeeksi ohuiksi nauhoiksi, enkä ehtinyt venyttää niitä perinnerukin vauhdissa tarpeeksi. 

Vierailuni aikana ehdin kehrätä ainoastaan säikeet rullille, jotka sain onneksi ottaa mukaani. Kotona sitten (annettuani niiden levätä n. viikon) kertasin ne yhteen värttinällä. Jo kerratessani näin aavistukseni käyvän toteen, eli ei mennyt ihan putkeen tämä tehtävä. Se tasaisen langan taito olisi ollut elintärkeä tässä tehtävässä.

Minua kiinnosti kuitenkin kokeilla, miltä lanka näyttäisi neulottuna, ja vahingossa sinne on eksynyt muutama aito raitakin (tarkoitus oli alunperin tehdä vain pieni mallitilkku, mutta neule ei päästänyt minua otteestaan). 107 g ja 90 m, 8 WPI. Bongasin myös yhden kohdan, jossa langan väri vaihtui kuin veitsellä leikaten molemmissa säikeissä yhtä aikaa!

Vaikka lanka ei olekaan ihan onnistunutta, niin kun en kerro, millaista siitä olisi pitänyt tulla, niin asiaa tuntematon pitää sitä tietenkin aivan ihanana. Se oli myös kastelun jälkeen mukavasti tasapainossa ja mukavaa neuloa (paitsi ne muutamat kohdat, joissa oli ohuenohutta siansaparoa). Ja annan itselleni 10 pistettä papukaijamerkkeineen, että sain helmikuun langan helmikuun aikana valmiiksi! Ja vielä blogattuakin (helmikuuta on 2 tuntia jäljellä :-P)! Odotan innolla maaliskuun tehtävää ja värjäsin jo kuituakin, aika näyttää voinko käyttää sen maaliskuussa vai käytänkö sen tammikuun kehruuseen.