torstai 31. tammikuuta 2013

32.luku, jossa huomaan kehittyneeni

Minulla on muutenkin nyt projektina pienentää UFOjen lukumäärää, ja siihen kategoriaan sopi hyvin myös keskeneräisten kehruitten valmiiksi tekemistä. Kesällähän tein loppuun yhden punaisen vyyhdin, ja toista säiettä jäi hiukan. Nyt tein  säikeestä kerijälaitteelta sisältäpäin purkautuvan kerän ja vuoristolaiskertasin ottamalla toisen langan kerän sisältä ja toisen päältä. Olin odottanut, että tästä olisi seurauksena kamala takku, mutta sehän sujui hyvin! Ja langasta tuli tasaista, mikä on minulle uutta.


Lanka pysyi tasaisena tasan niin kauan kuin vyyhtesin sen kerinlehdille. Kerinlehdistä irtosi rengas, ja tästä eteenpäin vyyhdistä tuli kireämpi ja sain vain vaivoin suoritettua vyyhteämisen loppuun. Jos tämä olisi ollut jotain tärkeämpää lankaa, olisin vyyhtennyt langan uudestaan, mutta päätin antaa olla. Kastelin langan ja annoin kuivua pienen painon kanssa. Vyyhdin löysemmät langat olivat siellä täällä kiertyneet itsensä  kanssa ja muutenkin kiharia (ks. kuva). Nyt vain sitten miettimään, miten saisin saman efektin tarkoituksella ;). Laskutoimitukseni mukaan lankaa on 26 g ja 87 m.

Violetti lanka on värttinäkehrätty Novita Hahtuvaisesta (en ole vielä antanut itseni koukuttua nettiluxuskuituihin). Sen kehräämisen aloitin ex tempore syksyllä, kun lueskelin Tuulia Salmelan kehräyskirjaa ja oli pakko heti saada jotain työn alle. Sainkin aikaisempaa huomattavasti ohuempaa säiettä. Aina kun pitää oppia jotain uutta, päätin testata navajo- eli ketjukertausta. Usean Youtube-videon jälkeen tykästyin tähän videoon. Harjoittelin ensin kaupan langalla ja uskaltauduin sitten kokeilemaan itse säikeellä, jonka olin kerinyt. Sivistin itseäni myös värttinän painoeroilla, joten lisäsin alle 50 gramman painoiseen värttinääni 30 g painoisen prikan. 



Ihan vielä minusta ei tullut navajokertausexperttiä, mutta elän toiveessa. Suunnilleen 5 cm oli ihanaa tasaista lankaa ja sitten tuli seuraavat 5 cm, jossa asia oli taas päinvastoin. Juujuu, tasaista lankaa saa kaupasta, ja alkuperäinen säiekin oli epätasaista. Välillä kertauksen "solmukohta" katosi täydellisesti ja välillä juuri sillä kohdalla säikeen paksuus vaihtui ja kohta erottui kuin kettu kanalassa.

Navajokertausta voisin kuvailla siten, että kuvittele sinulla olevan kerä lankaa, josta virkkaat sormin piiitkiä ketjusilmukoita. Lähempää tarkasteltuna näet langassa kulkevan kolme lankaa vierekkäin. Aina välillä vastaan tulee kohta, jossa olet virkannut uuden silmukan. Kun tälle ketjusilmukkaketjulle annetaan vielä kierrettä, olet navajokerrannut lankasi! Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen (ei mikään ole ;)), sillä värttinällä (ja rukilla) kerratessa sekä kierteen anto että virkkaaminen tapahtuu samanaikaisesti.

Lankaa tuli 20 g ja 50 m. Huomasin tässäkin kehittyneeni, sillä aikaisemmin olen Hahtuvaisesta saanut huomattavasti paksumpaa ja epätasaisempaa lankaa. (Ks. ao. kuva, vuoristolaiskerrattu, 25 g ja 42 m.)



sunnuntai 13. tammikuuta 2013

31. luku, jossa käydään ostosparatiisissa




Tässä luvussa pari vinkkiä Etelä-Pohjanmaalla vieraileville (tai asuville) neulojille. Perjantaina harrastin maakuntamatkailua ja käväisin Kurikassa Kangassalongissa. Jotkut saattavat muistaa toimintansa lopettaneen Sauman kangas -ja palahallin, ja Kangassalonki sijaitsee samassa talossa, mutta pari ovea vasemmalle. Osoite Saumantie 9.  







Pikaisella käynnilläni totesin Kangassalongin erittäin tilavaksi ja valikoimakin vaikutti mukavan laajalta. Tilat on jaettu sisustus- ja vaatetuskankaisiin. Mukaan tarttui palatrikoita, josta ei vielä valokuvaa, mutta tulette aikanaan näkemään niistä ommellun paidan.






Lisäksi mukana on myös pieni valikoima lankoja, kuten muodikkaita efektilankoja sekä peruslankoja, kuten Teetee Pallasta, Gjestal Maijaa ja Viking Vilmaa.  Ensi kesänä pitää tehdä reissu Kangassalonkiin Anun ja Lauran kanssa ;)


Joulun aikana ehdin myös vierailla Tuurin ostosparatiisissa (tai -helvetissä, katsantokannasta riippuen). Sinne suuntaavan neulojan kannattaa ensimmäisenä kääntyä sisäänkäynnistä oikealle, sillä    Keskisen kauppakadulla tms. (eli käytävällä jossa on pikkuliikkeitä) löytyy myös pikkuinen Taito-Shop designtavaroineen ja neulelankoineen. Itse kartutin varastoani 4,5 mm kantikkailla puikoilla. Neulojan ehtiessä itse Tavarapuodin puolelle (heti ravittuaan itseään Spice Icessa) katse kannattaa luoda jälleen oikealle lehtihyllylle, jossa on ok valikoima myös ulkomaisia käsityölehtiä.  



Tottakai Keskiseltä löytyy myös lankaosasto, josta tavallisten Novitojen (luxus-sarjaakin löytyy), lisäksi neuloja löytää Madame Tricoten ja minulle uutuutena Gründlin lankoja. Mutta voi sitä akryylin määrää! Ja erilaisia pörhö-, mörhö- ja hörhölankoja! Jos neuloja etsii lankaa nyt niin muodikkaaseen röyhelöhuiviin, niin Keskiseltä löytyy. (Kuvaan asti röyhelöt eivät päässeet, sen sijaan neonvärisiä hapsu- ja sukkalankoja.) (Lisäksi lankaosaston vierestä löytyy laaja kangasosasto.)





En ole vuosiin ostanut mitään oikeaa efektilankaa, mutta nyt sorruin kahteen kerään Gründl Flambéa. Se erottui joukosta edukseen, sillä siinä on 48 % bambua, 44 % villaa ja 8% polyakryylia. Väriksi valitsin vihertävänkirjavan, sillä langan punakirjava sävy oli niin hahlea. Langassa vuorottelevat hahtuvaiset villaosiot (ei kannata vetää lankaa juuri siitä kohdasta, voi katketa) sekä kiiltävät bambupätkät. Voisin neuloa neulekoneella vaikka Kariuksen, ja sitten neuloa/virkata tällä siihen reunuksen?


maanantai 7. tammikuuta 2013

30. luku, jossa neulon baskerin itsekehrätystä








Joulukalenterijuttujen lisäksi joulukuussa ehdin tehdä loppuun myös yhden WIPin! Baskerin kupu on ensimmäistä itsekehräämääni lankaa!










Talvella 2009-2010 kehräsin värttinällä ihka ensimmäisen vyyhtini Pirtin kehräämön liukuvärjätystä hahtuvasta. Minähän en ole mikään kehräysexpertti, mutta mielestäni tuo hahtuva oli leveytensä ansiosta oikein sopivaa aloittelijalle. Lanka oli toki varsin taiteellista, ohuita ja paksuja kohtia sikin sokin ja välillä kovin alikierteistä. Niinpä kertasin langan ns. vuoristolaiskertauksella (Andean plying). Laskelmieni mukaan lankaa tuli 56 g ja 62 m.





Langan vähyyden vuoksi projektiksi valikoitui helmikuussa baskeri, sillä muuhun lanka tuskin olisi riittänyt, ja eihän siitä olisi mitään hankaukseen joutuvaa voinut tehdä. Koska langan paksuus oli hieman vaikea määrittää ja se vielä vaihteli, en uskaltanut luottaa mihinkään alhaalta ylös –neulottavaan malliin vaan päätin aloittaa kuvun keskeltä. Löysin vanhasta Venla-käsityökirjasarjasta  (joka on ainakin lankatekniikoiltaan mainio) ohjeen ympyrään, jossa lisäykset tehdään kehillä. 

Neuloin 4 mm puikoilla ensin ympyrän halkaisijaltaan 24 cm, minkä jälkeen kavensin peilikuvana, kunnes lanka osoitti loppumisen merkkejä (sitä jäi noin metrin verran) ja keskelle jäävä ympyrä (päänreikä) oli halk. n. 14 cm tai sinne päin. Oli muuten miellyttävää huomata, että loppua kohden langan laatu parani huomattavasti ;) Kokeiltuani baskeria totesin, että voisin aloittaa resorin.



Alkuperäinen suunnitelma oli, että olisin kehrännyt lisää lankaa samasta hahtuvasta resoria varten, mutta kun baskeri oli ollut WIP puoli vuotta uutta lankaa odottamassa, totesin, ettei se kehräänny itsestään, joten päätin käyttää kaupan lankaa. Ihan suoraan kaupan hyllyltä sekään lanka ei ollut, sillä valitsin itsevärjäämäni violetin Maijan. Käytin Maijan kaksinkertaisena, ja koska olin unohtanut tehneeni itse baskerin 4 mm puikolla, käytinkin nyt 4,5 mm puikkoja. Resorista tuli hieman löysä, onneksi minulla on iso pää. Saatan tehdä resorin uudestaan joskus. Resoria 6 cm ja Jeny´s surprisingly stretchy bind-off, lankaa kului resoriin n. 30 g.

Halusin resoriksi jotain spesiaalia,  joten tutkin  The Stitch Collectionin Rib -vihkosta (josta aiemmin juttua täällä) ja valitsin Rickrack Ribin. Minua laiskotti, joten muutin joustinta siten, että tein silmukansiirrot vain joka toinen kerros. Jos viilaisin pilkkua, niin olisin voinut neuloa ensin silmukansiirrottoman kerroksen ja sitten vasta silmukansiirrollisen, niin ekan kerroksen silmukansiirrot eivät tekisi tuollaisia pompuloita viimeiseen kerrokseen itsekehrättyä lankaa. Mutta hyvä se on noinkin.





Baskeri näytti nyt vähän paljaalta ja siltä, että Maijaa oli käytetty vain, koska itsekehrätty lanka oli loppunut (mikä olikin asian laita ;)). Niinpä tein päälaelle napin päällystämällä tavallisen muovinapin  neulomalla. Käytin samaa tekniikkaa kuin baskerin kuvussakin, 2,5 mm puikkoja ja yksinkertaista Maijaa. Tällaisia nappejahan olisi hauska tehdä vaikka jakun napeiksi :)












Lanka on tummuutensa vuoksi hieman vaikeaa kuvattavaa, pihalla kuvatessani ensin sain aikaan kuvia nimeltä ”Mci tumma suttu päässään” ja sitten ”Mci vaalea suttu päässään”. Kuvatessani iltaruskossa (eli klo 14) yksin oksaan kiinnitettävällä kamerajalustalla sain olla tyytyväinen ihan siihen, että ylipäätään baskeri oli kuvassa kokonaan. Joten en välittänyt taustalle tulevasta grillimökistä. Parhaimman käsityksen väreistä saa tuosta värttinäkuvasta, joka taitaakin olla otettu keväisemmässä valaistuksessa.










8.1.2013: Muokkasin kirjoitusta poistamalla tekstistä viittauksen vyyhtikuvaan, jota en sitten laittanutkaan postaukseen.