sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

68. luku, jossa suuntaan festareille

Minulle on tapahtunut käsityörintamalla kaikenlaista sitten viime lukeman, olen esim. neulonut hienoa villatakkia kasvivärjätystä, värjännyt väärin säilytetyillä tammenlehdillä, ostanut rukin(!), käynyt hopeatyökurssilla ja purjehtinut neulakinnastyön kanssa. Aloitan kertomisen kuitenkin tuoreimmasta tapahtumasta, ja varmaan jokainen nettineuloja arvaakin jo, mikä se mahtaa olla. Tai no, tuoreus on nyt jo vähän kyseenalaista, kun koko tapahtuma oli 2 viikkoa sitten!

Talvella innostuin, kun kuulin, että lankakauppa Titityy järjestää Jyväskylässä Neulefestivaalit! Sattumalta olin töistä tauolla kotona kun ilmoittautuminen kursseille avautui, ja kävin kiivaan facebookkeskustelun Anun ja Lauran kanssa, että mennäänkö ja minne mennään. Lopulta me kaikki päätimme näpytellä itsemme Stephen Westin Color Play -värikurssille. 



Hankin itselleni majapaikan Jyväskylässä opiskelevan kaverini luota ja lauantaina ajoimme Jyväskylään. En olekaan koskaan käynyt Jyväskylässä, joten tuli nyt sekin puute kuitattua. Kämpällä pyörähtämisen jälkeen kaverini heitti minut Vakiopaine-baariin, jossa kurssi järjestettiin. Stephen West on neulesuunnittelija, joka tunnetaan räiskyvistä väriyhdistelmistä, erikoisista muodoista ja jättimäisistä huiveista. Hän on myös aikamoinen showmies, ja parhaiten hänestä pääseekin käsitykseen katsomalla jonkin hänen videoistaan. Ensimmäiseksi hän tähdensikin, että "This is not a class, I don´t know what you signed for. This is an adult playdate".



Playdate koostui Stephenin showsta ja erilaisista testeistä värikkäillä langoilla. Stephenin väriyhdistelmät neonsävyineen eivät ole ihan minun heiniäni, mutta hei, minähän teen käsitöitä juuri siksi, että voisin toteuttaa omanlaistani. Ja joskus täytyy mennä reippaasti outside the box, jotta ei jämähdä niihin tuttuihin ja turvallisiin (ja tylsiin) väriyhdistelmiin. Lopuksi (joka tuli aivan liian pian) jokainen sai valita ilmaiseksi jonkin Stephenin ohjeen, ja minä valitsin Welted Slouch -pipon. Vaikka olenkin tutkinut Stephenin ohjevalikoiman Ravelryssä mielestäni perusteellisesti, tuo pipo on jäänyt minulta huomaamatta. Ehkä olen säikähtänyt sen kirkkaansinistä väriä.


Kurssin jälkeen suuntasimme festivaalien iltajuhlaan, jossa söimme, neuloimme ja kuuntelimme festarien neulesuunnittelijoiden haastatteluja. Illan tähtihetki oli, kun Stephen West näytti uuden videonsa, joka sai raikuvat aplodit. Minulta meni illan elämyksellisyys vähän ohitse, koska kärsin jännittävän päivän ja puutteellisen ravinnon aiheuttamasta päänsärystä. Festarineuleeksi olin ottanut puikoille uudestaan Longitudinalit, joita pääsin aloittamaan vasta juhlissa, jotka olivat ehdottoman väärä paikka vääntää yli sata silmukkaa kahdeksikkoaloituksella. Lopulta purin ensimmäisen aloituksen ja aloitin uudelleen, tällä kertaa löysemmin, mutta taas taisi aloitus lipsahtaa väärin päin. Tästä viisastuneena lähdimme tutimaan, jotta virtaa riittäisi sitten sunnuntainakin!