lauantai 30. maaliskuuta 2013

39. luku, jossa tapaan monta ihanaista neuleystävää!


Pitkän tauon jälkeen palaan taas asiaan! Minun viime viikonloppuni oli todella ikimuistoinen, lähdin nimittäin Lahden tienoille tapaamaan vanhoja neulekisälliystäviäni. Perjantaina matkustin Anun ja Lauran luo ja lauantaina lankakaupan sulkeuduttua ajelimme lähistöltä vuokratulle mökille. Paikalla oli 10 neulekisälliä ja sunnuntaina myös opettajamme sekä vielä yksi kisälli saapui! Ei huono osanottajatilanne!


Pst! Pitsi ja Palmikossa oli minun XOXO -neuletakistani tehty mallineule näytille! 









Ilta kului neuloen, syöden, neuloen, jutellen, syöden, saunoen, neuloen ja Aikuiset ystäväni -kirjaani täytellen. Kuten nimikin kertoo, niin kirja on kuten ala-asteelta tuttu ystäväkirja, mutta aikuisille. Olin ostanut sen aiemmin Lahdesta ja nyt pyysin kiltisti (eli ilmoitin, että mökiltä ei pääse pois, ennen kuin on siihen kirjoittanut), että kaikki täyttäisivät sen. Kirja sisältää myös hilpeyttä herättävän aikuistestin. Huomasimme porukkamme olevan varsin monipuolista; meistä löytyi sekä ihan vauva että tiukkanutturainen mummo. Ja noiden tasojen välissä oli monta erilaista variaatiota. 



Olimme yötä mökillä ja sunnuntaina tapaaminen oli -nyyh- ohitse. Itse olin Lahdessa lankakauppiaiden luona vielä maanantaihin, jolloin minunkin oli aika lähteä kotiin. Kova ikävä jäi, ja suunnittelimme jo seuraavaa tapaamista! (Tapaamisessa otin monta kuvaakin, mutta me kaikki arvostamme yksityisyyttämme niin, että saatte tyytyä hedelmäkarkkeihin.)


Linja-autoneuleena minulla oli Joko Knitsin Lina. Sen kanssa pääsi käymään vanhanaikaisesti, kun nappasin mukaan muutamat puikot ja arvoin niistä sitten 3,5 mm kantikkaat puikot käyttöön. (Ajattelin, että koska minulla normaalisti on löysähkönpuoleinen käsiala, niin ohjeen vaatimat 4 mm puikot olisivat liian isot.) Ja se mallitilkkuhan on höpöhöpöjuttu, kuka sitä nyt jaksaisi tehdä. 

Niin sitten kävi, että piposta tuli ihan liian pieni. Kokeilin sitä pienipäiselle Lauralle, ja hänellekin se oli liian pieni. Kotiintultuani kastelin sen ja neulepinta rentoutui hieman. Nyt pipo mahtuisi minulle, jos yhtään tykkäisin piposta, joka ei mene korville. Pitää tiedustella, joska pipo menisi kummini tyttärelle.


Malli: Lina by Johanna of Joko Knits
Lanka: Novita Wool (violetti 720) 37 g 
Puikot: 3,5 mm kantikkaat




Tietenkin suuressa maailmassa retkeillessä jotain piti ostaakin. Pääasiana tietenkin olivat langat  Pitsi & Palmikosta. Viikonlopun aikana A ja L aivopesivät minut ostamaan Sandnesin Alpakka Strompegarn -alpakkasukkalankaa. Ihan itse aivopesin itseni ostamaan Grundlin Hot Socks India -sukkalankaa, Sirdar Snuggly Baby Bamboo DK:ta ja Schachenmayr Cataniaa. Ostokseni olivat aikamoista väriterapiaa! Mutta miksi lankavalmistajilla ja langoilla pitää olla niin vaikeita nimiä?



Korunosat ja helmet ovat ilmeisesti äskettäin avatusta Helmien talosta. Kangaskauppa Wexleriltä (Facebook-linkki) tarttui mukaan hitusen jouluista tilkkutyökangasta, johon on painettu neulepintakuvio!








En yleensä juoksentele lehdissä esiintyvien tuotteiden perässä, mutta innokkaana teenjuojana oli ihan pakko hakea Tea for Two -kangasta Eurokankaasta. Näin siitä kuvan maaliskuun Suuressa käsityölehdessä. Siitä tullee kappaverhot keittiöni ikkunaan. Väri on makuuni aika beige ja hahlea, mutta teeaihe korvaa puutteet.



sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

38. luku, jossa minulla on joko kaksoisleuka tai struuma

(Keksi tähän jokin muu aloituslause kuin "Olen taas saanut valmiiksi yhden WIPin!")

Tammikuussa 2012 aloitin ex-tempore Lankakomeron Ambituksen. Lankana käytin neulekisällien pikkujouluissa yllätyspaketistani löytynyttä Austermann Bambou Softia (65 % merinovillaa, 35 % bambua). (Paketti oli peräisin BlueNunilta, kiitos paljon, ja tiskirättikin on jokapäiväisessä käytössä! Sekä ihanat patalappusi.)  Noihin aikoihin elin varsin kaoottista aikaa neulerintamalla, kaikki oli aloitettava nyt ja heti, joten arvata saattaa, että tämä ufoutui pitkäksi aikaa. Nyt WIPinpäättely-ja-itseään-niskasta-kiinni-ottamis-huumassani sain sen valmiiksi. Ja vielä on talvea jäljellä, niin ei tarvitse odotella käyttöönottoa!



Minulla oli lankaa kaksi kerää, ja neulomiseni oli pysähtynyt ensimmäisen kerän loppumiseen, koska en ollut osannut päättää, miten korkean tekisin kaulaosasta. Nyt asiaa tuumittuani päädyin aloittamaan lisäykset, sillä dekoltee-osa vie paljon lankaa. Kun toinenkin kerä alkoi loppua, sovitusten ja mittailujen jälkeen päätin jatkaa vielä neulomista. Selasin stashiani ja päädyin syksyllä verihelttaseitikeillä värjäämääni Novita Wooliin, jonka käytin kaksinkertaisena (vaikka olinkin suunnitellut sitä ihan toiseen projektiin). Dekoltee-osan piiri oli jo aika iso, joten koko 50 gramman kerä meni tuohon 4 cm korkuiseen reunukseen. Mutta onneksi nyt dekoltee oli tarpeeksi iso (niin iso, että kauluria voi pitää v-aukkoisen villakangastakinkin kanssa). Viimeiset kerrokset koettelivat hermoja, kun niiden neulominen kesti niin kauan.



Olin sitä mieltä, että kaulurin kaulaosakin tarvitsisi lisää pituutta, ja kaikenlisäksi kaulurin aloituksessa oli jotain häikkää. Joko puikkokokoni on vaihtunut välillä pienemmäksi tai sitten olen tahallani tehnyt aloituskerroksen paksummilla puikoilla, jotta se ei kiristäisi. No, nyt aloitus lörpötti rumasti. Purin sen ja jatkoin 1 o, 1 n -neuletta viime keväällä värjäämäälläni  kaksinkertaisella Novitan Bambinolla 6,5 cm. Tietenkin joustinneule siirtyi puoli silmukkaa pois paikoiltaa, mutta se ei haitannut, koska kohdassa oli muutenkin värinvaihto. Vaakasuuntaiset väkäset ovat design-elementti.





Malli: Ambitus by Lankakomero
Langat: Austermann Bambou Soft 100g, 
Novita Wool kaksinkertaisena 50 g, 
Novita Bambino kaksinkertaisena 24 g
Puikot: 3-4 mm





Olen tyytyväinen kauluriin, tällä lankojenvaihtomenetelmällä siitä olisi voinut tulla täysi susikin, mutta ilmeisesti minulle on jo kehittynyt jonkinlainen tunne selkäytimeen, että millainen paksuus kävisi. Bambou Soft oli silkinsileydessään mukava tuttavuus, vaikka ilmeisesti bambun takia resorini ei ole niin tasaista kuin täysvillaisella Woolilla. Bambou Softin jälkeen Wool ja Bambino tuntuivat kauhean karheilta, vaikka muuten miellän ne pehmeiksi. Bambinoresori näyttää epätasaiselta, kenties siksi, ettei minulla ollut käsillä sukkapuikkoja, vaan tein sen 40 cm pyöröillä.

Sen sijaan en ole tyytyväinen kuvatessa tapahtuneeseen ulkonäkökriiseilyyn. Luulin että tämähän on helppo kuvata, kun kyseessä on kauluri, saan vain rajata kasvot pois. Ensin sain aikaan kuvia nimeltä "Mci:llä on kaksoisleuka" ja suoristettua kaulani "Mci:llä on struuma". Onneksi sain lopulta otettua tällaisen kuvan: