lauantai 2. helmikuuta 2013

33. luku, jossa melkein virkataan kolmipäinen koira






Tadaa! Jälleen valmistunut yksi WIP (tai UFO, en ole ihan varma näistä vivahde-eroista). Kyseessä on tammikuussa 2010 aloitettu amigurumi, jonka piti valmistua kaverin vauvalle. No, ei valmistunut. Syynä se, että sain hienosti kaikki osat virkattua, paitsi pään ja kuonon. Mielestäni päästä tuli joka kerta liian pieni, enkä saanut aikaiseksi mieleistäni. Kivemmat neuletyöt ajoivat tämän ohitse ja Kaapo-koira ufoutui lankapussin pohjalle.








Minulla näyttää olevan nyt pienoinen UFOjen päättelyprojekti, joten viikko pari sitten etsin Kaapon ja ompelin raajat kiinni. Löysin myös kaksi erikokoista puolivalmista päätä ja nyt virkkasin kolmanteen, keskeneräiseen ylimääräisiä lisäyskerroksia. Tällä kertaa olin tyytyväinen (tai sitten realistinen, että en saa amigurumia ikinä valmiiksi, jos vieläkään pää ei kelpaa). Lopuksi tein vielä kuonon, kiinnitin korvat ja kirjoin naaman. Pitäisikö tuon melkein kolmipäisyyden vuoksi nimetä koira Kerberokseksi? Tai, koska koira luultavasti menee jollekin pienelle lapselle, pitäisi se kenties nimetä Harry Potterista tutun kolmipäisen koiran Pörrön mukaan? (Aikamoisia puujalkavitsejä, kun amigurumille tuli kuitenkin lopulta vain yksi pää.) Onkohan vielä tehty amigurumikirjaa, jossa olisi myyttisiä eläimiä?

Lankoina Novita Liisa -akryylilanka, jota ostin kaksi kerää neulojaurani alkuvaiheissa (oi aikoja, voi lankaostoksia). Valkoiset osat Novita Sukkiksen jämiä ja kirjonnat Novita Tennesseetä, jonka halkaisin kahtia tai kolmia, jotta sain ohuemman langan.




Malli: Kaapo-koira (engl. Pickle the Puppy, ravelryssa)
Suunnittelija: Nicki Trench

Lähde: Supersöpöt maskotit : yli 35 valloittavaa virkkuuohjetta (engl. alkuteos Super-Cute Crochet: Over 35 Adorable Animals and Friends to Make, ravelryssa), kirja-arvostelu Ullassa

Langat: Novita Liisa (100% akryyli) vaal. sin, Novita Sukkis (villa-polyamidisekoite) l.valk. (menekkiä en os. sanoa), silmiin Novita Tennesseetä

Koukku: 4 mm
Projekti Ravelryssa: Kaapo


Matkin alkuperäistä mallia ja ompelin koiralle vielä huivin kaulaan. Kaikki sinisävyiset tilkkuni vaikuttivat niin pliisuilta, että valitsin puna-valkoraidallisen (joka on muuten sivumennen sanottuna lyhennettyä pyjamahousunlahjetta). Nyt koira on kovin karkkivärinen, mutta se sopii kuvaan. Karkkivärejä ei usein tässä blogissa näe.


2 kommenttia:

  1. Suloinen ötökkä. ^_^ Propsit virkkausta vihaavalta, itseltä ei tuommoinen luonnistuisi. :D

    VastaaPoista
  2. No jo vain suloinen koirulihan se siinä! Olet sinä aikamoinen - minä olen kerran saanut aikaiseksi pienenpienen nuken Afrikkaan lähetettäväksi kummitytölle :)

    VastaaPoista