18. luku, jossa purjehditaan

 Tapahtumien kronologinen järjestys menee nyt aivan pipariksi, sillä minulla on ollut monenlaista aktiviteettia, josta haluan kertoa. Tällä hetkellä istun kuitenkin Vaasan vierasvenesatamassa, jonne purjehdin vanhempieni kanssa. Lähdimme sunnuntaina kotisatama Kaskisesta, ja veneilimme Molpeen (jossa olimme pari tuntia yli puolenyön, onneksi on kesä eikä mihinkään kiire). Tänään saavuimme päivällä Vaasaan.

Oheisen kuvan otin ennen lähtöä laiturilla. Arvatkaa, mikä on mun lempiväri? Kuvan neule on Anna Kudujan vironvillatoppi, jonka sain valmiiksi alkumatkasta!







Sälgrundin majakka Kaskisten edustalla.












Auringonlasku Gåshällanin pohjoispuolella.

17. luku, jossa saan vieraita

Minulla oli huippuviikonloppu! Neulekisälliystäväni Anu ja Laura ajoivat pitkän matkan luokseni vieraisille. Ohjelmassa oli mm. kauppoja, syömistä ja kasvivärjäystä.


Anu ja Laura ovat ne kaksi neulekisälliystävääni, jotka perustivat Lahteen lankakaupan nimeltä Pitsi & Palmikko. Huomasin, että neulojalla on hyvä olla ystävissään ainakin yksi lankakauppias, koska tuliaisiksi saa tietenkin lankaa! Lanka on Step Holiday Coloria värissä koralli. Lisäksi sain Knitpron kulmikkaat sukkapuikot (4 mm) ja kaksi silmukkamerkkiä! Jostain kumman syystä A ja L olivat osanneet valita väreiksi punaista? ;P

Aikaa oli kasvivärjäilyihin vähän niukasti, mutta perjantaina aikaisin keittelin pietaryrtin lehdistä liemen jo etukäteen. Kerätessäni pietaryrttiä olin vaihteeksi tyytyväinen siihen, että asun niin maalla. Keräsin sitä kotitieni varrelta ja kukaan ei nähnyt. Vähemmälläkin täällä umpimielisessä tuppukylässä  elinvoimaisessa maalaispitäjässä saa kylähullun boheemin maineen. Etenkin kun lopuksi vielä pyöräilee kotiin korissaan niin paljon rehua, että näkyvyyttä haittaa. Minulla ja äidilläni oli kerran oikein "hauskaa", kun menimme keräämään pietaryrtin kukkia hiljaisen tien varrelta. Tai niin me ainakin luulimme. Emme koskaan olleet tienneetkään, että sillä tiellä on niin kova liikenne, ja kaikki menijät tuijottivat, että mitä nuo akat keräävät.

A ja L tulivat myöhään perjantai-illalla ja heti lauantaina aikaisin lähdimme Tapion kauppaan, joka neulojan pakolliseen Etelä-Pohjanmaan matkakohteeseen. Puolitoista tuntia vierähti, A:lle ja L:lle tarttui mukaan nappeja yms. tilpehööriä ja minulle kaksi kerää Dropsin Liniä (jota olen jo parissa kaupassa himoinnut) sekä yksi poistokerä Austermann Kokon -raakasilkkilankaa. Kokonilla aion testata silkin värjäystä. Olen jo aikaisemmin tehnyt erittäin hyvät Kokon -kaupat, sillä löysin sitä kirpparilta 1,5 kerää hintaan 2 €! Ja kerissä ei ollut mitään vikana, nyt paljastui, että niiden hassu hajukin on raakasilkille ominainen. En ole muuten koskaan tainnut lähteä Tapiolta näin vähäisin ostoksin, mutta kenties koko kesän jatkunut KYHäily (joka sivumennen sanoen on menossa poskelleen), jota olen toteuttanut varastolangoista, auttoi asiaan.

Pyörimme  hetken Kauhajoella (söimme pizzaa ja juustokakkua) ja lähdimme sitten värjäämään...

Jatkuu ensi numerossa tai sitten kun saan vierailtani värjäyskuvia...

edit. Lisäsin kuvan langoista

16.luku, jossa valeneulataan

Kyh nro 9 on mielenkiitoinen uusvanha tekniikka. Kyseessä on virkattu neulakinnas/ virkattu neulakinnasjäljitelmä/ valeneulakinnastekniikka (rakkaalla vakiintumattomalla lapsella on monta nimeä). Opin tekniikan Kissojen yössä ja tein sillä nyt tiskirätin.

Tekniikka on lähtöisin (tai mistä sitä tietää, missä se on alunperin keksitty) lahden takaa Ruotsista, jossa löydettiin hyvin vanha lapanen, jonka ensin luultiin olevan kinnasneulottu, mutta perinpohjainen tarkastelu osoittikin sen olevan virkattu. Tekniikka selvitettiin ja Ullcentrum (paikallinen käsi -ja taideteollisuusyhdistys) kirjoittaa siitä blogissaan (vieritä sivua alaspäin, niin löydät postauksia otsikoilla Virkad nålbindning ja Virka historiska vantar). Pitkähkön etsinnän jälkeen löysin myös videon, josta saatte vähän virkistystä toiseen kotimaiseen. Teille, joiden edellinen kosketus ruotsin kuullunymmärtämiseen tapahtui ylioppilaskokeissa (kuten minulla), voin kertoa, että itse tekniikkaa ryhdytään näyttämään 2:25 paikkeilla.

------------------------------------------------------------
Muokkaus 29.4.2013: Huomasin, että video, johon viittaan, on kadonnut. Kokeilkaa sen sijaan näitä osoitteita: 
http://www.ravelry.com/patterns/library/historic-mitt-in-crochet-nalbindning-historisk-vante-i-virkad-nalbindning
(Ullcentrumin ohjepdf ruotsiksi ja englanniksi)

 http://media.jarbo.se/patterns/pdf/91097_low.pdf
(Valeneulakinnastekniikalla toteutetut asusteet ruotsiksi. PDF:n kolmannelta sivulta löytyy kuvalliset ohjeet.)
------------------------------------------------------------

Tiskirätti varten tein x silmukkaa pitkän ketjusilmukkaketjun ja ryhdyin virkkaamaan pyörönä (testasin joskus valeneulakinnastekniikan virkkaamista tasona, mutta tulos ei ollut kovin kaunis) suorakulmiota. Tai siis, kun fiiliksellä virkkasin, niin tulos on kyllä kaikkea muuta kuin suorakulmio. Olisin voinut merkitä kulmasilmukat paremmin, paitsi tällaistahan minä juuri tavoittelinkin! Lopuksi kerros kiinteitä silmukoita kappaleen ympäri sekä kerros puolipylväsryhmiä.

Lanka: Novita Suvi (100 % puuvilla)
Koukku: 4 mm
Ohje: erittäin paljon omasta päästä

Tekniikan nimeäminen on mielenkiintoista, sillä Ullcentrumin blogin "virkad nålbindning" eli "virkattu neulakinnas" on hivenen hämäävä, sillä kyseessähän ei ole aito neulakinnastekniikka, vaan vain neulakinnasta muistuttava tekniikka. Aiheesta löysin kirjoituksen myös Eva i Stäket -blogista (jälleen saatte verrytellä toista kotimaista), jossa päädyttiin tulokseen, että "nålbindninsliknande virkning" eli "neulakinnasta muistuttava virkkaus" olisi parhaiten tekniikkaa kuvaava nimitys. Itseäni kiehtoo myös nimitys valeneulakinnastekniikka, sillä se kuulostaa salaperäiseltä ja kertoo heti, jotta kyseessä ei ole varsinainen neulakinnastekniikka. Toisaalta se kertoo vain, että mikä tekniikka se ei  ole, ei sitä, että mikä tekniikka se on ;)

Lisäksi Kyheistä on valmistunut nro 8, Junasukat, joille ei ole vielä osoitetta, vaan ne menevät lahjavauvanvaatteideni varastoon. Huijasin vähän ja aina varren nurjan raidan tullessa käänsin sukan nurinpäin, jotta vältyin nurjan neulomiselta ;) Puikkoina näissä Kollagen nelikulmaiset sukkapuikot ensimmäistä kertaa. Toisin kuin jotkut minä en kokenut suurta valaistumista nelikulmaisia puikkoja käyttäessäni, mutta oli niillä kyllä hyvä neuloa.   

Lanka: Idena Bambino Ull (100 % merinovilla)
Puikot: 2,5 mm kantikkaat
Ohje: Suuri käsityölehti y/20xx, ohje myös Taito Etelä-Pohjanmaan sivuilla

15. luku, jossa koukutaan

 Hei vaan taas (tai siis vihdoinkin) kaikki! Pohjanmaalla tuulee aina, siispä kesäkin menee eteenpäin tuulen nopeudella. Viime viikolla loppui kesätyöni vanhusten hauskuuttajana ja tällä viikolla alkoi kesätyö taidenäyttelynvalvojana! Se on varsinainen neulojan ja KYHäilijän unelmatyö, sillä tehtäviä ja kävijöitä on niin harvakseltaan, että ehtii mainiosti neuloa!

Aivan, sain kuin sainkin kaikki 23 KYHiä aloitettua! Tipalle meni, mutta juhannuspäivänä otin muutaman kerän Sisua ja aloitin mallitilkut kolmesta koukkuamismallista. Miksi minä en elvyttänyt suhdettani koukkuamisen jaloon taitoon enemmänkin (ainoastaan KYH nro 1 on näiden lisäksi koukuttu)? Vuosi sitten ollessani viimeistä jaksoa artesaanikoulutuksessa osallistuin lankatekniikkakurssille. Suurinta osaa tekniikoista olin jo aikaisemmin kokeillut, mutta voi pojat, että kurssilla sai aivan uutta perspektiiviä ns. tuttuihin tekniikoihin. Ainakin sen, että koskaan ei voi olla oppinut kaikkea jostain tekniikasta.

Koukkuamistakin olin jo aikaisemmin kokeillut, mutta tekniikka ei ollut erityisemmin sykähdyttänyt. Mutta nyt saimme kunnon ohjemonisteet sekä opetusta kädestä pitäen. Koin suuren ahaa-elämyksen, kun huomasin, miten monta erilaista pintaa koukkuamisella voi saada aikaan! Ja lisää variaatioita saa, kun vaihtaa langan väriä jommassa kummassa reunassa. Nyt jos yrität googlettaa suomeksi koukkuaminen, niin löydät todennäköisesti vain ohjeet perusmallin koukkuamiseen, mikä on mielestäni suuri vääryys, sama kuin neulomisesta löytäisi ohjeet vain ainaoikean neulomiseen. Laita Googleen tai Youtubeen hakusanaksi "Tunisian crochet", niin löydät monta erilaista mallia. 

Vähän vanhakantaisemmat voivat vierailla kirjastossa ja yrittää etsiä Anne Salovaaran kirjaa Koukkuaminen. Tuota vuonna 1998 julkaistua kirjaa ei enää saa mistään, mutta hyvällä tuurilla sen voi vielä tavoittaa kirjaston uumenista. Kirja on vähän mitäänsanomattoman näköinen läpyskä, siinä ei ole edes värikuvia, mutta sisältö on täyttä asiaa, siinä on nimittäin ainakin 50 erilaista mallia. 

*Pst, jos jollakin on tuo kirja tarpeettomana, niin minä voisin ostaa sen!*  

Ai, oliko nyt tarkoitus esitellä nuo mallitkin? Mutta minähän olen kirjoittanut jo näin paljon, enhän minä nyt enää jaksa. No jaa, hyvä on sitten. Turkoosi vino tilkku on Tunisian Bamboo Stitch, josta kiinnostuin nimen perusteella Youtubessa surffatessani. Neulottu bambumalli ei ollut minulle ennestään tuttu, mutta kyseessä on joka tapauksessa sen koukuttu versio. Ensimmäisessä valkoisessa raidassa väri on vaihdettu oikeassa reunassa, toisessa raidassa vasemmassa.

Pinkki tilkku on Tunisian Purl Stitch, eli koukuttu nurja silmukka. Raidoissa sama juttu kuin turkoosissa tilkussa. En hirveästi pitänyt tästä, silmukan venksautuksen kanssa piti olla tarkkana, muutenkaan nurja ei ole suosikkini ja tästä oli vaikea saada tasakireyksistä.

Violetin tilkun nimeä en tiedä, mutta se on Salovaaran kirjan malli nro 7. Siinä "silmukat poimitaan pystysuoran silmukkajonon vasemman reunan ja vaakasuoran silmukkajonon silmukan yläreunan alitse". Tilkku tehdään siis lähes samoin kuin perusmalli, mutta perusmallin pystysuoran langan lisäksi koukku pistetään myös vaakasuoran silmukan yläreunan alitse. Tilkku näyttääkin melkein perusmallilta, vain raidoissa ero näkyy edes jotenkin.


Nämä olivat Kyhit 21-23 ja punaoranssikirjava on Kyh nro 1, koukuttu laukku, joka ei ole vielä valmis, mutta koukuttu osa on valmis (= lanka loppui). Lankana  puuvillanauhalanka Sol Dégradé, jonka ostin toukokuussa Lahdesta Lankakauppa Heinistä. Ko. kauppa on lopettanut, mutta ei hätää, sillä tilalle kaksi neulekisälliystävääni perusti uuden lankakaupan nimeltä Pitsi & Palmikko! Kaikki sinne, hop hop! 

PS. Ilahduin kovasti, kun  näin blogini 1000 kävijän rajan ylittyneen! Sen kunniaksi kuuluisi kaiketi järjestää jokin kilpailu/arvonta, mutta mietin sitä vielä, keksin ainoastaan hienon kilpailun 1-vuotispäivän kunniaksi, ja sinne on vielä matkaa.